Lähdimme lauantaiaamuna bussilla Norrköpingiin, koska mökkimme oli vuokrattuna ja halusimme nähdä vähän sisämaatakin. Kävelimme tutulle Statoilin huoltamolle ja kysyimme vapaana olevaa vuokra-autoa. Sininen Golf löytyi heti ja vuokrasimme sen pariksi päiväksi. Kävimme aamukahvilla Bakerietissa ja lähdimme ajamaan kohti Jönköpingiä. Matkalla pysähdyimme Linköpingin kauppakeskukseen ja saavuttuamme Vätternin rannalle, siirryimme E4:lta rauhalliselle rantatielle. Grännan kaupoista 75% möi punavalkoraitaista polkka-karkkia eri muodoissaan. Homma on keksitty täällä ja se valmistetaan edelleen käsin joka karkkikaupassa.
Piipahdimme turisti-infossa, joka teki meille varauksen hotelliin parinkymmenen minuutin ajomatkan päähän. Veimme tavarat hotelliin ja jatkoimme Jönköpingiin. Kaupunki oli vähän pettymys, paras juttu oli tulitikkumuseo. 1930 Ruotsin tulitikkuteollisuudella oli 60-70% markkinaosuus kaikista maailman tulitikuista. Alkujaan fosforitikuista alkanut kehitys ja patentti turvallisempiin tikkuihin loi ison teollisuudenalan. Lapsityövoimaa käytettiin surutta. Alle 14-vuotiaille lapsiolle maksettiin 1/3 aikuisten palkasta ja he työskentelivät 10-tuntisia päiviä 6 päivänä viikossa pakaten tikkuja maailmalle. Koneellistuminen taas aiheutti voimakkaan työttömyyden, vaikka olikin inhimillisempi tapa tuottaa tikkuja...
Kävimme myös Huskvarnan kotipaikassa ja Husqvarnan tehtaan museossa. Teollisuus alkoi 1600-luvulla muskettien valmistuksella ja jatkuu edelleen pienkoneitten ja muiden laitteiden tuotantona.
Sunnuntaina vaihdoimme Linköpingiin, josta hotellihuone löytyi toisella yrittämällä ilman ennakkovarausta. Sadekeli jatkui, joten kiertelimme kauppakeskuksia. Aika monet muutkin olivat liikkeellä aikaa ja rahaa kuluttamassa. Tytöt saivat kannettavan DVD-soittimen, niin tietokone ei ole koko aikaa varattuna. Hinnat ovat tulleen mukavasti alaspäin ja soittimen sai jo kohtuuhinnalla. Illalla pääsimme saunaan ja nukahdimme sateen ropinaan.
Linköping oli kaunis pikkukaupunki, jossa oli säilytetty vanhoja rakennuksia toimivana kokonaisuutena. Sadesää hiukan rajoitti tutustumista. E4:n varrella oli lukuisia Svenska Aeroplan AB:n (SAAB) tuotteita tolppien nokassa muistuttamassa tästä teollisuushaarasta.
Maanantaina palautimme auton ja vietimme muutaman tunnin jalkaturisteina Norrköpingissä. Veneelle iltabussilla jännittämään, onko peräsin yhtään valmiimpi. Vakuutusyhtiö soitti aamulla päätöksen ja korvaus maksetaan, vuoden 2006 Götan kanavan pohjakosketuksen perusteella. Muuten vahinjko ei olisi kuulunut korvattaviin (peräsimet putoilevat kuulemma 5-6 kertaa vuodessa,joten se on luonnollista osien väsymistä!!!) Keulakaiteen rikkoontuminen Kustbevakningin alukseen on toinen vahinkotapahtuma, josta pitää maksetlla toinen 250 € omavastuu...
maanantai 7. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti