Nyköpingin pidot

Oxelösundista lähdettäessä huomaa teollisuuden vaikutuksen luontoon. Joka päivä tehtään lopettaessa päivän työt, piipuista tulee ulos ensin oranssia, sitten mustaa ja lopuksi valkeaa savua. Jotkut tuoksuvat tosi ällöttäviltä. Matkalla näkee myös merimetsoyhdyskuntaa, jotka lisäävät omat tuoksunsa ilmaan. Nyköpingin vierassatamaan johtava ruopattu kanava on pitkä. Matkallla voi ihastella vaikkapa valkoposkihanhiyhdyskuntaa, joka ruokailee aina samassa matalikossa.

Nyköpingissä oli keskiviikkona vanhojen autojen kokoontumisajot. Tuhansittain ihmisiä vaelteli satamassa ja ravintolat olivat täynnä. Ulkona oli kaikenikäisiä ihmisiä ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Hienoja autoja oli kaikkien ihasteltavina kymmenittäin.

Aamulla tytöt shoppailivat ja kippari kävi tutustumassa museoihin. Historiallinen museo oli linnan tornissa ja esitteli kaupungin/ruotsin historiaa. Birger oli kutsunut kaksi veljeään (Erik ja Valdemar) pitoihin haudatakseen erimielisyydet (kaikki hallitsivat osaa Ruotsista). Erimielisyydet ratkesivat, kun pitojen sijasta nuoremmat veljekset heitettiin tyrmään ja avain Nyköpingin jokeen. Avain on edelleen kaupungin vaakunassa ja keskiaikainen avain myös löydettiin joesta 1800-luvun puolivälissä. Taidemuseossa oli Bollywood-näytttely, jonka patsaat oli lainattu Helsingin taidemuseon kokoelmista. Piti sitten tulla tänne saakka niitä katsomaan.

Torstaina lähdimme kauppareissun jälkeen satamasta. Pitkästä aikaa näimme taas suomalaisia, joita tuli samaan aikaan vastaan kaksi venekuntaa. Isoilla veneillä ei ollut juuri asiaa kapeisiin aisapaikkoihin ja ehdotin joen vartta ylöspäin, jossa isommat alukset olivat kylkikiinnityksessä.

Jatkoimme Aspön luonnonsatamaan, jossa jäimme ankkuriin yöksi. Paikalla oli paljon veneitä ja parhaat paikat olivat menneet jo klo 19, kun saavuimme. Ankkurissa oli helppo olla ja aamulla menimme kumiveneellä tutustumaan luontokeskukseen. Mukava paikka, johon pääsee autolla. Luonnon lisäksi esillä oli vanhoja tervattuja kalastusveneitä. Yhdessä oli vuosiluku, joka osoitti sen olevan samaa ikäluokkaa Hollolan kunnanviraston aulassa olevan "muinaisveneen" kanssa. Erona oli se, että tämä oli edelleen melkein vesillelaskukunnossa ja ollut käytössä vielä muutama vuosikymmen sitten...

Nukuimme pitkään, kävimme aamu-uinnilla ja suuntasimme pikkuhousukaupunkiin (Trosa). Satama oli aivan täynnä, joten parkkeerasimme vuokratun paikan viereen. Trosa on sympaattinen pikkukaupunki, jossa on pieniä kauniita puutaloja. Ranta on täynnä turistiravintoloita ja matkamuistomyymälöitä, mutta kuitenkin kaunis paikka. Suihkuista oli poistettu 5 kruunun kolikkoautomaatit ja saunaan oli tullut löylynheittomahdollisuus. Edistystä ei voi estää.

Ryysis satamassa jatkui vielä seuraavanakin päivänä lähtiessämme. Paikkamme ennätti olla tyhjänä noin minuutin lähtömme jälkeen. Siirryimme vajaan 7 mailin matkan luonnonsatamaan Fifångiin. Kartalla paikka näytti etelätuulella hyvältä, mutta matala saari ei tarjonnut suojaa ja jäimme jälleen ankkuriin noin kymmenen veneen kanssa. Jälleen ainoa suomalaisvene täällä.

Aamu-uinti ja auringosta nauttiminen aloitti päivän hienosti. Yhdentoista aikaan nostimme paksun saven peittämän ankkurin ja jatkoimme Nynäshamnia kohti. Matkalla yksi kryssi vei kohti Landsortin majakkaa, jonka näimme viimeksi haveripäivänämme. Majakka on muuten vuodelta 1669. Se on Ruotsin vanhin toimiva majakka. Tosin Skånessa on kuulemma vanhempia, mutta kun ne ovat alkujaan olleet tanskalaisia, niin niitä ei täällä lasketa.

Muutenkin rannikkoreitti on ollut aika pitkään käytössä. Kuningas Valdemarin purjehdusoppaassa 1200-luvulta selostetaan reitti Kööpenhamina-Tallinna saari saarelta. Reitti kulki Ahvenanmaan ja Suomen etelärannikon kautta. Teos oli laadittu latinaksi, joten se oli käytössä varsin pitkään. Karttojen piirtäminen Euroopassa opittiin hieman myöhemmin...

Tulimme jälleen läpi Dragetskanalista (pit. 200m, syv. 2m ja lev. 4 m, rakennettu 1852, mutta tunnettiin jo keskiajalla), joka lyhensi matkaa kivasti. Emme kuitenkaan menneet Nynäshamniin vielä, miehistötäydennys tulee vasta maanataina. Jäimme toisen veneen kanssa luonnonsatamaan muutamaa mailia ennen satamaa. Pesimme veneen ja vaihdoimme lakanat. Täytyy vielä löytää tyynyille makeiset ja jakaa hyttikortit + boarding passit risteilyvieraille.